Laiskuus on ongelma. Kun päivän pizza-aterian tempaisee huiviin, ei ihan ensimmäisenä ajatuksena heti jälkeenpäin ole kokemuksen dokumentoiminen blogiin. Tämäkin teksti on todellisuudessa lähetetty ajassa viikko taaksepäin pizzojen alkuperäiseen nauttimisen hetkeen. Sinänsä blogi on toiminut oikein loistavana syynä tutkia omien makunystyröiden toimintaa hieman tarkemmin, joten alkuperäinen tarkoitus on täytetty. Tietty pikkutarkka osa minusta vaan huutaa joka ikisestä väärässä kohdassa nautitusta lätystä ja kirjoittamatta jätetystä kommentaarista, ja tuota osaa joudun sitten kuuntelemaan yön pimeinä tunteina kun uni vaan ei tule... No mutta, asiaan jälleen. Tällä kertaa siis jokaisen puhujan välittömästi italialaiseksi kääntävän ja suomalaiselle ääntämykselle kauheat cacci (hihi) atora ja capricciosa.
Cacciatora - Salami, paprika ja oliivi. Salami ja oliivi ei ole aivan niitä ensimmäisiä täytteitä mitä keksisin laittaa samaan pizzaan, mikä sinänsä on harmi, sillä ne toimivat aivan loistavasti yhteen. Paprika jäi tässä leikissä toiseksi (tai siis, kolmanneksi), mutta se ei haitannut lainkaan salamin ja oliivin leikitellessä kielelläni suolaisuudellaan ja tietyllä lihamaisuudellaan. Nyt jää enää nähtäväksi, että auttaako tämä blogi muistamaan vaihtoehtoja kun seuraavan kerran tämän projektin jälkeen pizzoja joskus tilaa.
Capricciosa - Kinkku ja herkkusieni. Meh.
Allekirjoitan kaiken mitä Jaakko tässä kirjoitti, näin ollen peesaan ja ilmoitan että näiden pizzojen kohalta en omaa blogi-merkintää tee.
VastaaPoistaOn myös hyvin surullista nähdä, kuin aikuinen mies itkee itsensä öisin uneen tekemättömien blogimerkintöjen vuoksi. ;D
Täytynee alkaa skarppaamaan näiden aiheellisessa päivityksessä tästä eteenpäin.